Valtuustopuhe Turun ilmastosuunnitelmasta

"Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Tänään me hyväksymme päivitetyn ilmastosuunnitelma vuodelle 2029. Kaupungin hieno tavoite on saavuttaa viimeistään silloin hiilineutraalius. Kova tekeminen ilmastoasioiden suhteen ei pääty kuitenkaan siihen, sillä seuraava askel on olla ilmastopositiivinen jo vuonna 2035.

Kunniahimoista ilmastopolitiikkaa ei nykyisessä ympäristössä voi vain näytellä, vaan sitä pitää todella tarmokkaasti toteuttaa. Ja Turku on juuri tässä mielessä hyvä esimerkki monelle muulle suomalaiselle kaupungille. Tällaista meininkiä on pakko arvostaa.

Muutaman kehun jälkeen on hyvä todeta se, että me tässä salissa olevat päättäjät emme tyydy nykyiseen tahtiin, vaan olemme valmiita kiristämään vauhtia. Etsimään niitä keinoja, joilla päästöt pienenevät. Ja kuten pormestariohjelmassa todetaan, niin katseet on siirrettävä tiukasti kohti liikennepäästöjä, sillä siellä on vielä paljon vähennettävää.

Liikenteeseen liittyvään kysymykseen voidaan myös ilmaston lisäksi liittää koko kaupungin viihtyisyys ja asukkaiden hyvinvointi – sekä fyysinen että psyykkinen. On hienoa, että tämänkin asian suunnitelma tunnistaa.

Liikenteeseen liittyvät kysymykset aiheuttavat kuitenkin pientä eripuraa myös tässä salissa. Kun on totuttu tiettyyn tapaan liikkua, niin siitä on vaikea päästää irti. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin rohkeita päätöksiä – uuden suunnan ja uskallusta päästää irti vanhoista tottumuksista. On löydettävä reilumpi tasapaino kestävän ja kestämättömän liikenteen välille.

Turun kasvaessa kasvaa liikkumisen tarve. Tarvitaan isompi muutos meidän liikkumisemme kulttuuriin, jotta liikenne ja sen päästöt pysyvät siedettävänä. Tästä johtuen turkulaisia on kannustettava siirtymään yhä enemmän yksityisautoilusta kohti aktiivisia ja kestäviä kulkumuotoja. Kaupungin tehtävä on osaltaan mahdollistaa nämä asukkaiden ekologiset valinnat. On totta, että autoilun sähköistyminen vähentää tulevaisuudessa liikennepäästöjä, mutta ruuhkia ne aiheuttavat ja tilaa ne vievät entiseen malliin – ainoastaan autoilun vähentäminen toimii lääkkeeksi tähänkin.

Uusi liikenneinfra ei synny sattumalla, vaan päätösten ja vallitsevan tahtotilan kautta. Rajallinen kaupunkitila asettaa infran kehittämiselle tietyt raamit – kestäviä kulkumuotoja voidaan kehittää, niiden vetovoimaa kasvattaa, vain ottamalla tilaa yksityisautoilulta. Asia olisi tässä salissa ymmärrettävä, jotta aina ei pitäisi käydä samoja keskusteluja yhä uudestaan. Me tarvitsemme enemmän tilaa kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle – se on kestävän liikennejärjestelmän perusedellytys.

Muiden liikkumismuotojen edistäminen ei tarkoita autoilun kieltämistä, vaan kaupunkitilan uudelleen jakamista niin, että ilmastoystävällinen liikkuminen olisi helppoa ja turvallista, eli houkuttelevaa. Esimerkiksi sähköpyöräilyn suosion kasvaessa pyöräily tavoittaa yhä enemmän eri ikäisiä käyttäjiä. Tähän virtaukseen kannattaa mukaan lähteä etukenossa. Uusi apulaispormestarikin on tämän asian kotisivuillaan huomioinut, joten voimme varmasti odottaa päättäväistä toimintaa pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen.

Turussa tehdään hyviä liikkumiseen liittyviä päätöksiä. Itäisen rantakadun uudistaminen ehkä suurimpana ylpeyden aiheena. Myös pyöräpysäköinnin kehittämiseen on tartuttu kiitettävällä otteella. Saimme myös kesäkadusta päätöksen aikaiseksi, vaikka tämä yrittäjäystävällinen ja keskustan viihtyisyyttä kasvattava päätös ei ihan kaikkia miellyttänytkään. Tärkein tavoitteemme on nyt pyöräilyn verkostosuunnitelman rakentaminen laadukkaasti – yksittäisistä pätkistä on synnyttävä tulevaisuudessa eheä kokonaisuus. Toinen iso, itseasiassa valtava, kysymys liittyy joukkoliikenteen järjestämiseen, tästäkin meidän on avattava kohtapuolin avoin keskustelu.

Turussa on herätty kestävän liikennejärjestelmän välttämättömyyteen, sen todistaa sanat ilmastosuunnitelman sivuillakin. Tästäkin huolimatta heitän ilmoille hieman kritiikkiä vanhoista päätöksistä, sillä pelkkä nuijan kopautus ei aina riitä. Esimerkiksi Linnankadun ja Itäisestä pitkäkadun pyöräily-yhteyksistä on tehty kaupungin hallituksessa päätös jo 4 vuotta sitten, mutta kovin vähän on tapahtunut. Uskallan väittää, että kyseisiä pätkiä pyöräillessä kasvaa vain stressi - ei henkinen tai fyysinen hyvinvointi. Linnankatu ei ole edennyt mihinkään, Itäinen Pitkäkatukin on aika vaiheessa. Samassa kokouksessa 4 vuotta sitten päätettiin myös pyöräilyn kehittämisen koordinointiryhmästä. Vielä ei ole tämä ryhmä kokoontunut. Hyviä vuosia on siis heitetty hukkaan ja tässä ilmastopelissä siihen ei ole varaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Jotta en nyt pelkästään sormella osoittele, niin tarjoan muutaman konkreettisen keinon, joilla tämän kaupungin liikenne ottaa terävän askeleen ekologisempaan suuntaan.

Ensinnäkin kävelyn- ja pyöräilyn talvikunnossapidon suhteen on hyvä arvioida asioita uudelleen. Tarvitaan riittävät resurssit ja neuvoa tekniseen toteutukseen voidaan kysyä apua vaikka Oulusta. Heillä pyörätiet pysyvät paremmassa kunnossa talviaikaan. Ja ei siellä ainakaan lämpimämpää talvisin ole. Mennyt talvi oli täällä epäonnistuminen, josta on otettava opiksi. Tässä on kysymys myös liikkumisen yhdenvertaisuudesta. Valtuutettu Ilvessalo teki tästä hyvän aloitteen tänään, allekirjoittakaa. Itseasiassa sieltä löytyy muitakin hyviä pyöräilyyn liittyviä aloitteita.

Toiseksi Turkuun tarvitaan selkeä kävely- ja pyöräilybudjetti. Tällä tavalla voimme todistaa itsellemme sekä muille, että investoimme riittävästi ja kasvavasti näihin kulkumuotoihin. YK:n ehdotus on, että 20 prosenttia liikenneinfran investoinneista menisi edellä mainittuihin kulkumuotoihin.

Kolmanneksi Turussa voitaisiin perustaa pyöräily/kävelykoordinaattorin vakanssi. Tällä tavalla turvattaisiin jatkuvuus ja se, että tilannekuva pysyisi selkeänä ainakin yhdelle toimijalle.

Neljänneksi kannustan edelleen kaupunkipyörien muuttamista ympärivuotisiksi. Aikaisempi päätös oli virhe – säästö kestävästä liikkumisesta. Hyviä kuukausia menee hukkaan, kun käyttöaika on rajattu. Myös kaupunkipyörien sähköistämistä on tulevaisuudessa pohdittava.

Näiden lisäksi meidän täytyy saada aikaan joukkoliikenneratkaisu, jota lähdemme sitten nopeasti kehittämään. Tällä hetkellä epäselvyys siitä, että mennäänkö tulevaisuudessa kumipyörillä, vai raiteilla ja kumipyörillä, pitää koko liikenteen kehittämistä osittain panttivankina.

Tähän väliin haluan muistuttaa, että näistä ehdotuksista huolimatta autolla saa edelleen ajaa Turussa. Itse ainakin aion ajaa. Itseasiassa se voisi olla vaivattomampaa, jos yhä useampi valitsisi muun tavan edetä kauniissa kaupungissamme.

Monessa Euroopan kaupungissa on herätty siihen, että kaupunkiympäristöä pitää kehittää eri tavalla kuin tähän asti on tehty. Tämä kehitys on otettu ilolla vastaan. Ja niin se otettaisiin myös Turussa. Kun pakokaasut ja melu vähenee, hyvinvointi kasvaa. Toivottavasti Turku on tulevaisuudessa esimerkki myös kestävien kulkumuotojen edistäjänä, ennakkoluulottomana edeltä kävijänä – tämä on lopulta vain ja ainoastaan meistä kiinni.

Kiitos ajastanne arvon valtuutetut. Ja toivotan kaikille tasapuolisesti mahtavaa ja turvallista pyöräilykesää, niin sanotusti hyviä kilometrejä. Sekä uudelle apulaispormestarille tsemppiä vaativaan tehtävään."